SANK:n toteuttamat hankkeet

Ihmisiä tietokoneella

Mökkeilyn hiilijalanjälki

Suomen ympäristökeskus on käynnistänyt tutkimuksen mökkeilyn hiilijalanjäljen selvittämiseksi. Hankkeen tuloksena syntyy arvio mökkeilyn kokonaishiilijalanjäljestä sekä työkaluja, joilla mökkeilijät voivat itse arvioida omaa hiilijalanjälkeään. Työkalut palvelevat myös mökkeilyn kansalaisneuvontaa. Vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä ei ole aiemmin arvioitu valtakunnallisesti.

Tutkimushankkeen rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö, ja se tehdään yhteistyössä saaristoasiain neuvottelukunnan, Vapaa-ajan asukkaiden liiton ja Omakotiliiton kanssa. Tulosten on määrä valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä.

Lue lisää Suomen ympäristökeskuksen sivuilta.

Arviointi maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumisesta kouluverkon muutoksissa ja muutosten vaikutuksista alueiden elinvoimaan

Suomen peruskouluista jopa 55 prosenttia on lakkautettu vuosien 1990 ja 2020 välillä. Lakkautuksista huolimatta maaseutu- ja saaristoalueiden kuntien kouluverkot nähdään yleisesti toimivina. Kehitettävää on kuitenkin lasten ja nuorten edun varmistamisessa ja heidän kuulemisessaan ja osallistamisessaan päätöksiin. Kouluverkon muutokset myös usein lisäävät kuntien elinvoiman haasteita.

Tutustu raporttiin: 

Arvioinnin toteutti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi maaseutupolitiikan neuvoston (MANE), saaristoasiain neuvottelukunnan (SANK) sekä lapsiasiavaltuutetun toimiston tilauksesta.

Arviomuistio saaristolain päivittämistarpeista

Laki saariston kehityksen edistämisestä annettiin vuonna 1981. Suurin osa lain kirjauksista on pysynyt muuttumattomana yli 40 vuotta. Saaristo toimintaympäristönä sekä myös muu lainsäädäntö on muuttunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Saaristolakiin kohdistuukin päivittämistarpeita niin lain rakenteeseen kuin sen sisältöönkin liittyen.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama virkamiestyöryhmä on laatinut arviomuistion saaristolain päivittämistarpeista. Arviomuistion on tarkoitus toimia pohjana saaristolain päivittämistyössä, johon voidaan ryhtyä aikaisintaan vuonna 2023 alkavalla hallituskaudella.

Lue lisää täältä. 

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana

Suomen saaristoalueet ovat tärkeitä asumisen, työnteon sekä vapaa-ajan alueita. Saaristoalueilla asuu noin 6 prosenttia koko Suomen väestöstä eli 328 017 asukasta. Viimeisen vuosikymmenen aikana saaristoalueilla väestönkasvua on ollut ainoastaan sisäsaaristossa, missä myös työllisten määrä on kasvanut. Sisäsaariston väestörakenne muistuttaa koko Suomen keskiarvoa, kun taas väli- ja ulkosaaristossa on vähemmän lapsia ja enemmän yli 65-vuotiaita.

Saaristoalueilla sijaitsee 153 759 vapaa-ajan asuntoa, mikä on noin kolmasosa koko maan vapaa-ajan asunnoista. Saaristossa viettää aikaansa noin 448 300 kausiasukasta. Noin puolella saariston vapaa-ajan asukkaista ei ole kiinteää tieyhteyttä tai saaristoliikenneyhteyttä mantereelle. Saaristoalueiden kulttuurihistoria on runsasta ja neljäsosa koko maan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista sijaitsee saaristossa. Saaristoalueiden merkitys virkistyskäytön kannalta on niin ikään huomattavaa.

Tutustu raportteihin:

Raportit on laatinut Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI maa- ja metsätalousministeriön ja saaristoasiain neuvottelukunnan toimeksiannosta.

Mökkibarometri 2021

Mökkibarometrin 2021 tulosten mukaan keskimääräinen vapaa-ajan asunnolla vietetty vuorokausimäärä on kasvanut huomattavasti. Mökkibarometrissa 2016 käyttövuorokausien määrä oli 79, kun uusimman aineiston mukaan käyttövuorokausien määrä on jo 103.

Lähes 40 prosentilla vapaa-ajan asunnoista käytön arvellaan lisääntyvän paljon tai jonkin verran tulevien kolmen vuoden aikana. Mökkibarometrissa 2016 tulevaisuuden näkymät mökinkäytön osalta olivat maltillisemmat.

Lue lisää täältä.

Saaristo-ohjelma 2020-2023

Parhaillaan käynnissä oleva saaristo-ohjelman laadinta nostaa esiin tavoitteita ja esittää kehittämisteemoja saaristoalueiden kehittämiseksi vuosille 2020-2023. Kyseessä on kuudes saaristopoliittinen ohjelma. Se jatkaa edeltäjiensä työtä saaristojen pitkäjänteiseksi ja tietoperustaiseksi kehittämiseksi. Ohjelma laadintaan yhteistyössä eri viranomaistahojen ja järjestöjen kanssa, sekä saaristolaisia kuunnellen: ohjelman valmistelun aikana kuullaan yli 2 100 saariston asukkaan ja saariston asioista kiinnostuneiden henkilöiden ajatuksia. 

Lue lisää täältä.

Saaristokriteeriselvitys

Saaristokriteereiden selvitystyö muodostuu kahdesta kokonaisuudesta; saariston käsitteen tarkentamisesta sekä saaristokuntaa määrittelevien kriteereiden laatimisesta. Selvityksen tavoitteena on tasapuolinen ja läpinäkyvä kriteeristö, joka vähentää sekä saariston käsitteen että saaristokunnan määritelmän tulkinnanvaraisuutta. Tarkoituksena on, että uusi saaristokuntia määrittävä kriteeristö ottaa paremmin huomioon saariston olosuhteet sekä sen vaikutukset kuntatalouteen, saariston asukasmäärän lisäksi. Saariston vakituisen asukasmäärän lisäksi on tavoitteena huomioida myös vapaa-ajan asuminen, ihmisten monipaikkaisuus. 

Saaristoalueiden ja saaristokuntien määrittämisessä on tarkoituksena käyttää hyväksi paikkatieto- sekä muuta tilastoaineistoa. Tavoitteena on määritellä kaikki Suomen saaristokunnat ja -osakunnat ja päästä pois nykytilanteesta, jossa määräajoin esitetään uusia saaristokuntia ja -osakuntia asetukseen mukaan otettavaksi.

Selvitystyö laaditaan tiiviissä yhteistyössä nykyisten saaristokuntien ja -osakuntien kanssa.

Tulevaisuuden saaristoliikenneselvitys

Tulevaisuuden saaristoliikenne –selvitys on saaristoliikennetyöryhmän käynnistämä selvitystyö, jonka tavoitteena oli tuottaa ajantasaista ja tulevaisuutta luotaavaa tietoa saaristoliikenteen kehittämiseen liittyen huomioiden kalustoa ja liikennöintiä koskevat määräykset, niiden kehittymisen, sekä asiakaskunnan ja palveluntuottajien tarpeet. Selvitystyössä tarkasteltiin myös ennakointimenetelmiä hyödyntäen uusia, vaihtoehtoisia tapoja järjestää tulevaisuuden saaristoliikenne. Saaristoliikenteellä tarkoitetaan tässä selvitystyössä yhteysalusliikennettä. 

Selvityksen osa-alueet:

  • asiakaskunnan ja palveluntuottajan tarpeet
  • kalusto ja liikennöinti
  • liikenteen digitalisaation antamat mahdollisuudet liikenteen kehittämiseksi
  • liikenteen rahoitus ja hallinnointi
  • saaristoliikenne 2.0 – visio tulevaisuuden saaristoliikenteestä

Lue lisää täältä.

Saaristo- ja vesistöaluepolitiikat Euroopassa

Marraskuussa 2018 valmistuneen Saaristo- ja vesistöaluepolitiikat Euroopassa - selvityshankkeen tavoitteena oli luoda kuva Euroopan maiden ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarten, nk. vakinaisesti asuttujen saarten määrästä ja väestöstä, saaristo- ja vesistöalueiden huomioimisesta aluepolitiikassa sekä analysoida ja verrata tuloksia Suomea koskeviin vastaaviin tietoihin ja tehdä kehittämissuosituksia EU:n seuraavaa ohjelmakautta varten. Selvitys osoittaa, että Suomella Euroopan suurimpiin kuuluvana saaristo- ja vesistömaana on eurooppalaisittain kehittynyt lakiin perustuva saaristopolitiikka.

Lue lisää täältä.

Muuta

  • Saaristopolitiikan arviointi, 2018: Lue lisää
  • Saaristo- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet, 2018: Lue lisää
  • Jakamistalous saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden mahdollisuutena, 2018: Lue lisää
  • Nuoret aikuiset mökkiläisinä 2030 -selvitys: Lue lisää
  • Suomen saaristo- ja vesistömatkailusta eurooppalainen vetovoimatekijä -selvitys, 2017: Lue lisää
  • Mökkibarometri 2016: Lue lisää
  • Kalamarkkinatapahtumien kehittäminen -selvitys, 2016: Lue lisää
  • Saaristoaluekriteerit -selvitys, 2016: Lue lisää
  • Tonttien tarjonta ja kysyntä sekä rakentamispolitiikka saaristokuntien ja
    saaristo-osakuntien ilman kiinteää tieyhteyttä olevassa saaristossa, TEM
    raportteja, 19/2011: Lue lisää
  • Lumen ja jään hyödyntäminen matkailussa Suomessa ja muissa maissa. TEM raportteja, 10/2011: Lue lisää
  • Loma-asumisen taloudelliset ja tyollisyysvaikutukset. TEM raportteja, 21/2011: Lue lisää