Saaristoseminaarissa keskusteltiin turvallisuudesta laajassa merkityksessä
Valtakunnallinen saaristoseminaari järjestettiin tänä vuonna Maalahdessa, Pohjanmaalla. Seminaarin teemana oli kokonaisturvallisuus, mikä käsittää niin sisäisen kuin ulkoisenkin turvallisuuden.
Seminaarin avasivat saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Ollikainen, Pohjanmaan liiton maakuntajohtaja Mats Brandt sekä Maalahden kunnanjohtaja Jenny Malmsten. Seminaarin juontajana toimi Hippi Hovi.
”Itämeren lämpötila nousee niin kirjaimellisesti kuin kuvainnollisesti”
Geopoliittinen neuvonantaja Joakim Paasikivi Mannheimer Swartlingista saapui saaristoseminaariin puhumaan turvallisuustilanteesta erityisesti Itämeren alueella. Paasikivi totesi, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä alueen strateginen kuva on muuttunut merkittävästi. Itämeren rantavaltioiden on otettava vahva ote turvallisuudesta yhteistyön ja yhteisten harjoitusten kautta. Paasikivi painotti koko yhteiskunnan osallistumisen merkitystä turvallisuudessa. Hän toi myös esille, että mahdollisella Merenkurkun kiinteällä tieyhteydellä olisi niin teollisia, sotilaallisia kuin kulttuurisiakin vaikutuksia.
Länsi-Suomen merivartioston komentaja, kommodori Marko Tuominen avasi merellistä turvallisuutta Rajavartiolaitoksen näkökulmasta. Itämeri on vilkas merialue, ja haasteet, kuten varjolaivastot ja pakotteiden kiertäminen, vaikuttavat merivartioston tehtävänkuvaan. Merivartiosto vastaa myös ympäristövahinkojen torjunnasta merellä. Ympäristövahinkojen torjuntaan on varauduttu myös Pohjanlahdella. Tuominen totesi, että merivartiosto toimii saaristolaisia varten joka päivä.
Vaasan rannikkojääkäripataljoonan komentaja Simon Källman Uudenmaan prikaatista kertoi, että alueellinen ja sotilaallinen yhteistyö on lisääntynyt läsnäolon mahdollistamiseksi Itämerellä. Infrastruktuuriin kohdistuvat sabotaasit vaikuttavat Itämeren turvallisuuteen nopeasti. Siksi saaristoa on pidettävä silmällä. Harjoituksia toteutetaan saaristossa, jotta voidaan varmistaa tarvittava osaaminen toimia erilaisissa ympäristöissä. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on tärkeää.
Erikoistutkija Tommi Ålander TK-Evalista avasi seminaarissa kausiasukkaiden tuottamia kustannusvaikutuksia hyvinvointialueille. Selvityksen mukaan hyvinvointialueiden pelastustehtävissä on kausivaihtelua, joka on yhteydessä kausiasutuksen määrään. Tehtävät lisääntyvät erityisesti kesäkaudella. Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa on havaittavissa selkeää kausivaihtelua terveyspalvelujen käytössä. Pohjanmaalla kausivaihtelu on vähäistä ja Pohjois-Pohjanmaalla hyvinvointialueen ulkopuoliset asioivat usein myös talvikuukausina.
Kommenttipuheenvuorot kuultiin Pohjanmaan ja Etelä-Savon hyvinvointialueilta. Pohjanmaan hyvinvointialueen sektorijohtaja Pia-Maria Sjöström korosti saariston merkitystä hyvinvoinnille, mutta toi myös esille haasteita hyvinvointialueiden näkökulmasta. Tehtävät saaristossa ovat osin vaativia, ja niihin tarvitaan erikoiskalustoa, kuten veneitä. Myös kelirikkoaika haastaa. Riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä Etelä-Savon hyvinvointialueelta totesi, että kausivaihtelu ja saaristoisuus lisää Etelä-Savossa merkittävästi palvelutarpeita ja kustannuksia lähes kaikissa toiminnoissa. Välimatkat ovat pitkiä ja hyvinvointialue on varautunut toimimaan vesien rikkomalla alueella kaikkina vuodenaikoina.
Projektipäällikkö Ritva Pihlaja Suomen Kylät ry:stä kertoi Kylävara-hankkeesta ja siitä, miten paikallinen yhteisö voi parantaa varautumista ja kriisinkestävyyttä. Kylissä varaudutaan monenlaisiin tilanteisiin normaalioloista ja arjen turvallisuudesta poikkeusoloihin asti. Kylävara-hankkeen tavoitteena on selkeyttää kyläturvallisuuden kokonaiskuvaa ja kylien paikkaa kokonaisturvallisuuden ketjussa. Pihlajan mukaan paikallinen yhteisöllinen kansalaistoiminta luo pohjan kokonaisturvallisuudelle ja resilienssille.
Johtava asiantuntija Marianne Selkäinaho maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi EU:n maaseuturahaston merkityksestä ja mahdollisuuksista turvallisuuden edistäjänä. EU:n maaseuturahoituksella vahvistetaan huoltovarmuutta ja turvallisuutta muun muassa tukemalla kotimaista ruoantuotantoa, yhteiskunnan tärkeitä perusrakenteita, kuten laajakaistayhteyksiä ja vesihuoltoa, sekä yhteisöjen kriisivalmiutta. Selkäinaho totesi, että asuttuna maaseutu ja saaristot ovat monessa mielessä turvallisuuden kannalta merkityksellisiä.
Seminaarin toisena päivänä ohjelmassa oli opastettu kierros Merenkurkun saaristossa, Suomen ainoassa luonnonperintökohteessa kansainvälisellä Unescon maailmanperintölistalla. Svedjehamnissa osallistujat pääsivät tutustumaan hiljattain avattuun Björkön venemuseoon ja maankohoamismaisemiin Saltkaretin näköalatornissa. Päivän aikana kuultiin myös kalastusneuvos Kari Ranta-ahon puheenvuoro kalastuksen merkityksestä huoltovarmuuden kannalta sekä Väyläviraston asiantuntijan Aimo Huhdanmäen puheenvuoro Väyläviraston tuoreesta esiselvityksestä koskien Merenkurkun kiinteää yhteyttä.
Seminaarissa julkistettiin myös ensi vuoden seminaarin paikka: tervetuloa saaristoseminaariin Savonlinnaan 2.-3.6.2026!
Seminaarin järjestivät saaristoasiain neuvottelukunta, Pohjanmaan liitto ja Maalahden kunta. Lämmin kiitos kaikille esiintyjille ja osallistujille!
Saaristoseminaarin 2025 esitykset:
- Saaristo, sotilaallinen peruskivi häiriö- ja poikkeusoloissa, Simon Källman, Vaasan rannikkojääkäripataljoonan komentaja, Uudenmaan prikaati
- Kausiasukkaiden tuottamat kustannusvaikutukset hyvinvointialueille, Tommi Ålander, erikoistutkija, TK-Eval
- Kommenttipuheenvuoro, Pia-Maria Sjöström, sektorijohtaja, Pohjanmaan hyvinvointialue
- Kommenttipuheenvuoro, Jani Jämsä, riskienhallintapäällikkö, Etelä-Savon hyvinvointialue
- Kylävara paikallisen varautumisen perustana, Ritva Pihlaja, projektipäällikkö, Suomen Kylät ry
- EU:n maaseuturahoitus turvallisuuden edistäjänä, Marianne Selkäinaho, johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
- Kalastus huoltovarmuuden ja ruokaturvan näkökulmasta, Kari Ranta-aho, kalastusneuvos
- Merenkurkun kiinteän yhteyden esiselvitys, Aimo Huhdanmäki, asiantuntija, Väylävirasto
