Saariston superpäivillä keskusteltiin saaristo- ja vesistöalueiden turvallisuudesta
Saaristoasiain neuvottelukunta SANK järjesti saariston superpäivät jo toista kertaa eduskunnassa. Turvallisuusteemainen tapahtumakokonaisuus sisälsi neljän päivän aikana noin 180 saariston koululaisen tutustumiskierroksen eduskunnassa, turvallisuusaiheisen seminaarin sekä antoisaa keskustelua turvallisuustorilla ja pyöreiden pöytien ääressä.
Saariston lapset eduskunnassa
Saariston superpäivät alkoivat tiistaina 10.11.2026 saaristokoulujen vierailulla. SANK:n kutsumana eduskuntaan saapui noin 180 koululaista eri puolilta Suomen saaristoalueita. Kouluryhmiä saapui paikalle Naantalista, Paraisilta, Kustavista, Sulkavasta, Puumalasta, Maalahdesta ja Kemiönsaarelta. Pitkien välimatkojen ja rajallisten kulkuyhteyksien takia osa ryhmistä oli matkassa useamman päivän.

Eduskunnassa vierailut alkoivat opastiimin järjestämällä kierroksella, jonka jälkeen ryhmät pääsivät tapaamaan kansanedustajia ja esittämään heille kysymyksiä välipalan yhteydessä. Tapaamisten jälkeen koululaiset tiesivät esimerkiksi kansanedustajien harrastuksista, lemmikeistä sekä töiden parhaista puolista. Suurin osa koululaisista oli ensimmäistä kertaa tutustumassa eduskunnassa, mutta eräälle oppilaalle superpäivien yhteydessä järjestetty vierailu oli jo kolmas!
Saariston turva tuotiin Pikkuparlamenttiin
Keskiviikkona 11.11. turvallisuusteemaiset superpäivät jatkuivat, kun saariston turvallisuustoimijat pystyttivät turvallisuustorin Pikkuparlamentin aulaan. Toimintaansa esittelemässä olivat:
- Rajavartiolaitos
- Meripelastusseura
- Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa
- Särkisalmen VPK
- Vihdin Radioaktiiviset ry
- Suomen Kylät ry (Kylävara-toimintamalli)
- XAMK (Saariston katastrofivalmius -hanke)
- Turvallisuuskomitean sihteeristö
- WWF:n vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot
- Saaristolaisten verkosto / Finlands Öar rf - Suomen Saaret ry
- Paraisten kaupunki ja Houtskarin VPK

Torilla esittelijät pääsivät keskustelemaan kutsuvieraiden sekä paikalla käyneiden kansanedustajien kanssa saariston ja vesistöalueiden turvallisuuden erityispiirteistä. Keskustelua elävöittivät esimerkiksi torille tuodut esitteet, suojapuvut, videot sekä kyläradion malli, jonka avulla pääsi kuuntelemaan terveisiä omasta kotikylästä.
Seminaari avasi turvallisuustoimijoiden roolia
Koko Pikkuparlamentin aukiolon ajan paikalla vallitsi iloinen puheensorina, kun vierailijat ja esittelijät vaihtoivat ajatuksia toistensa kanssa. Keskusteluja vauhditti keskellä päivää järjestetty seminaari, jossa kuultiin esimerkiksi Saaristo- ja vesistöalueiden arjen turvallisuus -selvityksen tulokset, SANK:n hallitusohjelmatavoitteet sekä toriesittelijöiden tietoiskut. Tietoiskuissa esittelijät kertoivat omasta roolistaan ja tehtävistään saariston turvallisen arjen ylläpitämisessä.
Seminaarin keskeinen sanoma oli, että tarvittavat keinot turvalliseen saaristoasumiseen ovat jo olemassa, mutta niiden jatkuvuus vaatii aktiivista työtä. Palveluiden järjestäminen ei ole vaikeaa, kunhan tiedetään, mitä tehdään. Torilla ja seminaarissa esillä olleet organisaatiot ja paikalliset toimijat ovatkin kiistatta turvallisen saariston kulmakiviä.

Keskusteluja pyöreän pöydän ääressä
Mitä tehdä, kun puhelinyhteys ei toimi ja viranomaisverkkokin on kaatunut? Kuka auttaa, kun yhteyttä oman kylän ulkopuolelle ei saa? Entä millä konkreettisilla toimilla voimme turvata vapaaehtoistoimijoiden toimintaedellytykset ja jatkuvuuden tilanteessa, jossa väestö vähenee ja ikääntyy, ja vapaaehtoisten rekrytointi vaikeutuu?
Esimerkiksi näihin kysymyksiin haettiin vastauksia saariston turvallisuuspäivien viimeisessä osiossa, 17.11. ja 18.11. käydyissä pyöreän pöydän keskusteluissa. Kaikki osallistujat jakoivat huolen ja ymmärsivät haasteet, jotka nousivat esiin keskusteluissa.
Viestintäyhteyksien toimivuutta ja varmistusaikoja koskevassa keskustelussa todettiin, että toimivat tietoliikenneyhteydet ovat kriittisiä kaiken turvallisuuden kannalta. Ilman yhteyksiä apua ei voi hälyttää, eikä apu edes saa tietoa sen tarvitsijoista. Olennaisena huolena nousi myös yhteydenpito läheisten kanssa: jos hädän tullessa ei tiedetä miten läheiset voivat, on henkinen kriisinkestävyys koetuksella.
Viestintäverkkojen toimivuuden todettiin olevan koko Suomen asia asuinpaikasta riippumatta. Keskustelussa todettiin, etteivät yhteydet kuitenkaan saisi olla vain yhden mobiiliyhteyksiä vaativan väylän varassa. Vaihtoehtojen ja varasuunnitelmien tärkeydestä sekä yksilön ja yhteisön vastuun huomioimisesta riippumatta keskustelussa jaettiin ymmärrys, että Suomessa varavirran tulisi riittää nykyistä kuutta tuntia kauemmin. Teknisiä tai lainsäädännöllisiä esteitä varavirtaratkaisujen kehittämiselle ei ole, vaan suurimpina hidasteina ovat erityisesti poliittinen tahto ja resurssien jakautuminen.
Maailma, myrskyt, tekniikka ja vaatimukset ovat muuttuneet vuosien varrella, eivätkä häiriöt yhteyksissä ole poikkeuksellisia. Vaatimuksiin vastaaminen vaatiikin tulevaisuudessa entistä tiiviimpää viranomaisyhteistyötä, resursseja sekä yhteistä tahtoa.
Vapaaehtoisten roolia käsittelevässä keskustelussa jaettiin yhteinen näkemys vapaaehtoistoimijoiden merkityksestä turvallisuustoimijoina ja osana kokonaisturvallisuuden ketjua. Vapaaehtoisvoimin ylläpidetään arjen turvallisuutta erityisesti saaristossa ja maaseudulla, eikä nykyisen pelastuspalvelun tasoa voitaisi ylläpitää ilman vapaaehtoisia.
Suomesta löytyy hyviä esimerkkejä paikallisesta ja maakunnallisesta varautumisesta, jossa tehdään laaja-alaista yhteistyötä vapaaehtoisten ja viranomaisten välillä. Tekemistä kuitenkin riittää erityisesti kansallisen koordinaation osalta. Eri toimijoiden välistä vastuunjakoa tuleekin selvittää ja rakenteita selventää.
Keskustelussa tuotiin esille myös nuorten ja kausiasukkaiden kiinnittäminen vapaaehtoistoimintaan matalan kynnyksen vaihtoehtojen kautta. Ilman nuoria vapaaehtoistoiminnalla ei ole jatkuvuutta, ja kausiasukkaiden pienikin panos voi olla merkityksellinen sesonkien kiireissä. Nuorille ja kausiasukkaille on kuitenkin räätälöitävä heille sopivaa toimintaa.

Saariston superpäivien tavoitteena oli antaa puheenvuoro saariston turvallisuustoimijoille, joiden tärkeään työhön vaikuttavat pitkät etäisyydet ja asutusta ympäröivät vesistöt. Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Elina Aurin mukaan superpäivien tavoite täyttyi: ”Saariston turvallisuuspäivien tavoitteena oli tehdä näkyväksi saariston turvallisuustoimijoiden tekemä arvokas työ. Turvallinen arki on jokaisen perusoikeus, ja saaristoisilla alueilla sitä on mahdollistamassa hyvin monialainen, valtavan tärkeää työtä tekevä verkosto.”
Lisätietoja
-
Auri, Elina
Johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, pääsihteeri, saaristoasiain neuvottelukunta (SANK)
Sähköpostiosoite: elina.auri@gov.fiPuhelinnumero: 029 516 2041 -
Latvakoski, Laura
Erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö
Sähköpostiosoite: laura.latvakoski@gov.fiPuhelinnumero: 029 516 2054