Japanin kotiseutulahjoitusmallille ideoidaan suomalaista vastinetta

Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä selvityttää Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmän kaltaisen mekanismin mahdollisuuksia Suomen HAMA-alueiden elinvoiman vahvistamisessa. Aiheesta on juuri lähtenyt liikkeelle selvitystyö, jota MDI:llä on ilo johtaa.

Furusato Nozei eli kotiseutulahjoitusmalli on Japanissa käytössä oleva suosittu toimintamalli, jossa kansalaiset voivat tehdä vapaaehtoisia rahalahjoituksia asuinkuntansa ulkopuoliselle kunnalle. Lahjoittaja voi valita, mihin käyttökohteeseen haluaa suunnata varat. Vastalahjaksi lahjoittaja saa paikallisia tuotteita, kuten elintarvikkeita, palveluita tai lahjaesineitä. Japanin mallissa lahjoitussumman voi vähentää tuloverotuksessa.

Malli on ollut Japanissa käytössä vuodesta 2008. Yksittäisiä lahjoittajia oli vuonna 2018 jopa neljä miljoonaa, ja he tekivät lahjoituksia kuntien käynnistämiin hankkeisiin vuodessa yhteensä neljä miljardia euroa.

Mallilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia Japanin paikallistaloudelle, koska se tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden tehdä maaseutualueita valtakunnallisesti tunnetuksi ja tarjota paikallisia erikoisuuksia kuluttajille.

Selvitystyössä mukana Kuhmo, Maalahti ja Puumala

Juuri alkaneessa selvitystyössä verovähennysmahdollisuus on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Kyse on sellaisen mallin konseptoinnista, jossa kunta voisi kerätä varoja elinvoiman vahvistamiseen. Esimerkiksi paikkakunnalta poismuuttaneet tai kausiasukkaat voisivat lahjoittaa kunnalle varoja ja saada vastineeksi paikallisia palveluja, elämyksiä ja hyödykkeitä.

Tarkoituksena on kartoittaa Japanin mallin oppeja ja toteuttaa 3-4 suomalaista tapaustutkimusta mallista kiinnostuneiden harvaan asutun maaseudun kuntien kanssa. Toistaiseksi tapaustutkimuksissa ovat mukana Kuhmon, Maalahden ja Puumalan kunnat. Selvityksessä ei tarkastella ainoastaan rahoituksen saamisesta, vaan haetaan palvelumalleja, jotka kiinnostavat kuntien yrityksiä ja yhteisöjä, ja tätä kautta kunnan seura- ja palvelutoimialaa voidaan monipuolistaa samalla kun vahvistetaan elinvoimaa.

Tarkoituksena on laatia yhteistyössä kuntien ja niiden sidosryhmien kanssa konsepti, jota testataan työpajoissa mm. kuntatoimijoiden ja sidosryhmiensä sekä kausiasukkaiden ja poismuuttaneiden sekä paikallisten yritysten kanssa. Selvitystyö raportoidaan syksyllä 2022 harvaan asuttujen alueiden parlamentaariselle työryhmälle. Työryhmä keskustelee mahdollisista jatkotoimista raportoinnin perusteella.

Selvitystiimissä on MDI:n lisäksi mukana Mesenaatti.me:n Pauliina Seppälän ja Petteri Niskanen, sekä Tampereen yliopiston apulaisprofessori Ari-Veikko Anttiroiko ja Japanin asiantuntijana toimiva Ikuie Nakayama.

Lisätietoja

Johtava asiantuntija Kaisa Lähteenmäki-Smith, MDI Public Oy, etunimi.sukunimi@mdi.fi, +358 505 134 810

Erityisasiantuntija Auli Sihvola, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@gov.fi, +358 295 162 442

Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Huttunen, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 09 432 3077

Kunnat

Kaupunginjohtaja Tytti Määttä, Kuhmo, 044 7255 220

Kunnanjohtaja Jenny Malmsten, Maalahti, 050 437 2447

Muuttoagentti Seija Paksu, Puumala, 050 526 1888

Lisätietoa Japanin kotiseutulahjoitusmallista

Digitaaliset alustaekosysteemit ja kuntien elinvoima – Tapaustutkimus Japanista (linkki ulkoiselle sivulle)