Elinkeinot ja palvelut

Saaristossa tyypillinen yrittäjyyden muoto on moniyrittäjyys. Pienyritysten merkitys saaristossa on tärkeä. Ne antavat kuitenkin tulevaisuudenuskoa, ja trendikkäät yritykset lisäävät paikkakunnan houkuttelevuutta myönteisen julkisuuden myötä.

Alkutuotannon harjoittaminen saariston omaleimaisessa ympäristössä tarjoaa mahdollisuuden ainutlaatuisten raaka-aineiden tuottamiselle. Kestävästi harjoitettu maa- ja puutarhatalous, avomaan vihannesten sekä marjojen viljely sopivat hyvin saaristo-olosuhteisiin. Ne voivat tarjota toimeentulon tai hyvän toimeentulolisän myös moniyrittäjälle ja erityisesti silloin, kun alkutuotannon tuotteita pystytään itse jalostamaan markkinoille kysyntää vastaaviksi tuotteiksi.

Uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuva liiketoiminta eli ns. sininen biotalous on myös avannut saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden kehittämiseen uusia mahdollisuuksia. Sen tärkeimpiä liiketoiminnan kehittämisen osa-alueita ovat vesiosaaminen ja -teknologia, vesistöihin perustuva matkailu sekä kalatalouden arvoketju. 

Suomen vesistöt muodostavat ainutlaatuisen ja muista maista selvästi erottuvan kilpailuedun kansainvälisillä markkinoilla. Sen hyödyntäminen edellyttää saaristo- ja vesistömatkailun tuotteistamisen voimaperäistä jatkamista sekä pitkälle vietyä palvelujen ja liikkumisen digitalisointia. Tärkeitä osia kehittämistyössä ovat vesiretkeily, ulkoilu, veneily, vapaa-ajankalastus sekä luonto- ja muu matkailu, vesistöön liittyvät käyntikohteet, reittija risteilylaivaliikenne sisävesillä ja rannikkoalueilla sekä lähiruoan hyödyntäminen osana matkailijoille tarjottavaa kokonaiselämystä. Saaristomatkailun sesonkiluonteisuus on kuitenkin suuri haaste mm. kannattavan liiketoiminnan ja työvoiman saannin kannalta, minkä vuoksi matkailun kehittämiseksi ympärivuotiseksi tulee ponnistella.

Julkisten palveluiden turvaaminen koetaan saariston asukkaiden keskuudessa tärkeäksi ja saaristolaisten yhdenvertaisuutta vahvistavaksi tekijäksi muihin kansalaisiin nähden. Yksityisten palvelujen rinnalla sillä on suuri merkitys myös saariston elinvoimaisuuden ylläpitämisen kannalta. Palveluiden perustason turvaamiseksi odotetaan toimia erityisesti kunnilta, mutta julkinen palveluiden järjestäjä ei onnistu ilman yrityksiä, minkä vuoksi monituottajuutta tarvitaan yhä enemmän palvelumarkkinoiden toimivuuden takaamiseksi. 

Palvelutuotannon digitaaliset ratkaisut vähentävät etäisyyksistä ja rajallisista liikenneyhteyksistä aiheutuvia haittoja ja tuovat palvelut lähemmäksi saaristolaisia, kun ensin huolehditaan puhelin- ja tietoliikenneyhteydet kuntoon. Tärkeä osa julkisia palveluita ovat tiet, sekä lautta- ja yhteysalusliikenne, joiden varassa myös saariston elinkeinot kehittyvät. Esimerkiksi kävijämäärien kasvu matkailun kannalta merkittävissä saarissa on hyvin riippuvainen ilman omaa venettä liikkuvien matkailijoiden mahdollisuudesta päästä kohteisiin. Lisäksi tilaus- ja risteilyliikenteen jatkuvuus ja edelleen kehittäminen on tärkeää.

Elinkeinot ja palvelut: Keskeisimmät tavoitteet

• Turvataan saariston peruspalvelut hyödyntäen uusia palveluntuotannon malleja (ml. etä-, digi- ja liikkuvat palvelut).
• Edistetään moniyrittäjyyttä mm. kalastuksen, lähiruuan ja matkailun yhdistelmillä kiinnittäen samalla huomiota innovatiivisiin ratkaisuihin.
• Turvataan maa-, metsä ja kalatalouden (ml. ammattikalastus) edellytykset saaristossa.
• Turvataan elinkeinon harjoittaminen koko kalatalouden arvoketjussa.
• Kehitetään kestävää matkailua ja siihen liittyviä kilpailukykyisiä ympärivuotisia
  palveluita.