Sipoon uusi saaristo-ohjelma – saariston voimavarat käyttöön

Sipoon saaristo on yksi Suomen tiheimmin rakennetuista saaristoalueista. Alueelle kuuluvat viitisenkymmentä suurempaa saarta, jotka muodostavat kolme tiivistä saariryhmää. Vastaamaan saaristoisuuden asettamiin haasteisiin ja ottamaan kantaa saaristoa ja sen kehitystä koskeviin asioihin kunnanhallitus on asettanut erillisen saaristovaltuuskunnan. Säännöllisesti kokoontuvan toimikunnan muodostavat yhdeksän saariston asioista perillä olevaa jäsentä.

”Kunnassa ei tunnisteta riittävästi saariston asemaa eikä sen vaatimuksia. Siksi Sipoon kunnalle on laadittu saaristo-ohjelma, jotta saariston kehittymisen edellytykset olisi paremmin taattu”, kertoo saaristovaltuuskunnan puheenjohtaja Magnus Åström. ”Monet sipoolaiset eivät tunne saaristoa eivätkä sen oloja, ja se pääsee helposti unohtumaan kunnallisessa päätöksenteossa. Ohjelman myötä toivomme saariston profiilin nousevan kunnassa.”

Ohjelmaa laatinut erikoissuunnittelija Rita Lönnroth kertoo sen pohjautuvan osin valtakunnalliseen saaristo-ohjelmaan. ”Poimimme ohjelmasta sellaisia asioita, jotka koskettavat nimenomaan Sipoota”, selventää Lönnroth. Ohjelmassa mainitaan valtakunnallisen saaristo-ohjelman lisäksi erilaisia kaavoja maakuntatasolta asema- ja rantakaavoihin saakka. ”Myös Suomenlahden alueelle on tällä hetkellä valmisteilla oma merialuesuunnitelma.”

Saaristo-ohjelma vastaa todelliseen, saaristosta lähtöisin olevaan tarpeeseen, ja sillä on monia tavoitteita. ”Meille on tärkeää, että voimme tämän ohjelman avulla kertoa saaristosta ja saaristo-olosuhteista, ei vain saaristolaisille, vaan kaikille kuntalaisille”, painottavat Åström ja Lönnroth. Ohjelman avulla halutaan tuoda esiin saaristoa koskevia, tärkeitä kysymyksiä. Toiveena on, että ohjelman myötä saadaan lisättyä saariston ja saaristolaisten tarpeiden näkyvyyttä kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. ”Saaristolla on merkitystä koko kunnan kehityksen kannalta, ja sen potentiaalin tunnistaminen hyödyttäisi koko Sipoota”, pohdiskelee Lönnroth.

Saariston ominaisuuksia kartoitettiin saaristoanalyysilla. Sipoon saaristosta löydettiin monia vahvuuksia ja mahdollisuuksia, kuten sen tarjoama vetovoimainen ympäristö, vahva paikalliskulttuuri ja keskeinen sijainti nähtynä esimerkiksi pääkaupunkiimme. ”Saaristolaki suo saaristolle erityisaseman, jonka varaan on hyvä perustaa toimintaa. Toisaalta on totta, että laki on joiltakin osin epätarkasti muotoiltu, ja tämä jättää mahdollisuuksia tulkinnanvaraisuuksille. Kunnalle saattaa olla epäselvää, mitä velvollisuuksia sillä todellisuudessa on saariston suhteen”, Åström huomauttaa.

"Sipoon saaristosta löydettiin monia vahvuuksia ja mahdollisuuksia, kuten sen tarjoama vetovoimainen ympäristö, vahva paikalliskulttuuri ja keskeinen sijainti nähtynä esimerkiksi pääkaupunkiimme."

Saariston heikkouksina pidettiin hankalaa saavutettavuutta: ”On tosiasia, että saaristo voi olla hyvinkin hankalasti saavutettavissa, jos ei omista omaa venettä. Tähän auttaa toimiva, säännöllinen yhteysalusliikenne, ja muutenkin hyvät palvelut.” Myös ympäristöongelmista ja luonnon saastumisesta ollaan huolissaan saaristossa: ”Rannikkoalueiden uusia laajamittaisia rakennusprojekteja suunniteltaessa tulisi ottaa monipuolisesti huomioon eliöt vedessä ja maalla. Lisäksi vesikulkuneuvojen koon ja määrän kasvu vaikuttaa niin ympäristön kuntoon, kuin sen viihtyisyyteen.”

Saaristosta tunnistettiin valtavasti kehittämisen kohteita liittyen esimerkiksi saaristojen virkistyskäyttöön, palveluihin, satamiin, liikennöintiin ja asumiseen. Saariston erityispiirteet tulee ottaa mukaan uuteen kuntastrategiaan ja tunnistaa positiiviseksi aluekehitystekijäksi. Myös yhteistyön tarve tunnistettiin: ”Se mitä todella tarvitsisimme, on lisää yhteistyötä muiden saaristoalueiden kanssa. Olisi mielenkiintoista tavata lähikuntien saaristoväkeä ja kuulla heidän ajatuksistaan.”

Paikalla oli myös Barbro Lindström, joka asuu Simsalön saarella, työskentelee Sipoon kunnan palveluksessa ja on saaristovaltuuskunnan jäsen.