Saaristoasiain neuvottelukunta huolissaan yksityistielossien ja -lauttojen rahoituksesta

Yksityistielossien ja -lauttojen rahoitus on heikentymässä merkittävästi vuodenvaihteessa, mikäli säädöksiä ei ennen sitä muuteta. Määräaikaisen asetuksen voimassaolon päättyessä yksityistielossien ja -lauttojen avustuksen vähimmäismäärä (80 %) poistuu ja enimmäismäärä laskee 85 prosentista 80 prosenttiin pysyvän asetuksen mukaisesti.

Tämän lisäksi merkittävän uhan yksityistielossien ja -lauttojen rahoitukselle muodostaa liikenne- ja viestintäministeriössä käynnissä olevan valtakunnallisen Liikenne 12 -suunnitelman päivitys vuosille 2026–2037. Suunnitelman rahoituskehyksen mukaan kaikkien yksityisteiden rahoitukseen varattava vuosittainen määräraha on pienenemässä merkittävästi siten, että se laskee keskimäärin 25 miljoonasta eurosta 6,1 miljoonaan euroon. Määrärahalla katetaan kaikkien Suomen yksityisteiden valtionapu ja sen piiriin kuuluvat teiden perusparannukset, siltahankkeet ja siltojen korjaus sekä yksityislossien ja -lauttojen rahoitus.

Yksityistaloudet vastaavat valtionavustuksen jälkeen jäljelle jäävän osuuden rahoituksesta, joidenkin tiekuntien osalta myös kunnat osallistuvat rahoitukseen. Yksityistaloudet eivät pysty suoriutumaan rahoituksesta, jos valtionavustus romahtaa tai loppuu kokonaan. Tämä tarkoittaisi yksityistalouksien maksujen moninkertaistumista sadoista euroista tuhansiin euroihin, yritysten osalta vuosittain maksettava summa olisi useita kymmeniätuhansia euroja. Myös rahoitukseen osallistuvien kuntien kustannustaakka kasvaisi, pahimmillaan tämä tarkoittaisi huomattavaa kunnallisveroprosentin nousua.

Toteutuessaan tämä merkitsisi saariston elinolosuhteiden, asumisen ja elinkeinojen vaarantumista. Vaihtoehtoista kulkumahdollisuutta yksityistielossien ja -lauttojen päässä oleville saarille ei ole. Myöskään merikelpoisia veneitä ja laituri-infraa näissä saarissa ei useimmiten enää ole, eikä silloittaminen ole realistinen vaihtoehto. Lisäksi yksityistielossien ja -lauttojen valtiollistamistavoitteet eivät ole edenneet.

Yksityistielautat ja -lossit eivät ole pelkkä kustannuserä valtiontaloudessa, vaan taloudellista hyvinvointia ja verotuottoja kerryttävä välttämätön liikennemuoto. Yksityistielossi- ja lauttayhteyden päässä oleviin saariin on tehty laajoja investointeja. ”Huoli saaristolaisilla on suuri. Moni on rakentanut elämänsä ja toimeentulonsa sen varaan, että yhteys saareen säilyy. Kenellä on vastuu, jos tiekunnilla ei ole varaa ylläpitää lossi- tai lauttayhteyttä ja saarissa asuvat ihmiset eivät pääse pois kodeistaan?”, kysyy neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Ollikainen.

Suurin osa Suomen 20 yksityistielossista ja -lautasta sijaitsee Saimaan alueella. Yksityistielosseilla ja -lautoilla tehdään keskimäärin 210 000 ajoneuvoylitystä vuodessa (vrt. maantielossit 1,3 miljoonaa ja yhteysalukset 280 000).

Saaristoasiain neuvottelukunta painottaa, että yksityistielossit ja -lautat ovat osa saaristoliikennekokonaisuutta, johon kuuluvat niin maantielautat- ja lossit kuin yhteysalukset. Yksityistielossien ja -lauttojen vertaaminen sorateihin ei näin ollen ole luontevaa. Yksityistielossien rahoitusta pitäisi tarkastella omana kokonaisuutena ja sitä kautta turvata yksityistielossien ja -lauttojen rahoitus, sekä tuoda vakautta ja uskoa saaristossa asumiseen ja elämiseen / yrittämiseen.