Saaristoasiain neuvottelukunnan tavoitteet hallituskaudelle 2023-2027

Suomen saaristot ovat elinvoimaisia, saavutettavia ja luonnonläheisiä alueita, jotka tarjoavat monipuolisen ja kulttuurisesti erityisen asuin- ja toimintaympäristön. Elinvoimaiset saaristoalueet tuovat hyvinvointia koko yhteiskuntaan!

Elämänmakuinen saaristo vuoden jokaisena päivänä

Suomen saaristo- ja vesistöalueet ovat vertaansa vailla - ainutlaatuinen saaristomme on maamme ehdoton vahvuus. 15 % maamme pinta-alasta on saaristoa, ja saaristoa on niin meri- kuin järvialueilla. Noin 330 000 ihmistä asuu saaristoalueilla, ja monipaikkaisen elämäntavan myötä lähes puolella suomalaisista on jonkinlainen suhde vesistöihin. Saaristoisuus ja vesistöisyys vaikuttavat maamme yhdyskuntarakenteeseen tehden siitä pirstaleisen, mutta samalla alueista myös erilaisia omine luonteenpiirteineen. Järvien saaristojen erityispiirteet ovat toisenlaisia kuin meren saariston, silti rikkonaisuus ja pitkät välimatkat ovat tunnusomaisia kaikille saaristoille. Saaristot ovat houkuttelevia asuin- ja vapaa-ajanviettopaikkoja. Saaristoalueilla asutaan, tehdään töitä, harrastetaan ja vietetään vapaa-aikaa – saaristot ovat täynnä elämää vuoden jokaisena päivänä!

Saaristolaki vastaamaan tämän päivän toimintaympäristöä, tavoitteita ja toimia

  • Saaristolaki tulee päivittää.

Saaristoalueiden kehittämistä ohjaa saaristolaki, laki saaristoaluiden kehittämisestä. Saaristolaki on annettu vuonna 1981, eikä sitä ole systemaattisesti päivitetty sen jälkeen. Saaristo toimintaympäristönä sekä myös muu lainsäädäntö on muuttunut viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana. Saaristolakiin kohdistuukin päivittämistarpeita niin lain rakenteeseen kuin lain sisältöön liittyen. Saaristolaki ei enää vasta tämän päivän toimintaympäristöä ja saariston elinoloja.

Saavutettavuus takaa saaristo- ja vesistöalueiden elinvoiman

  • Julkisen tuen avulla tulee taata toimiva, yhdenvertainen ja ympärivuotinen saaristoliikenne.
  • Saaristoliikenteen, erityisesti yhteysalusliikenteen, kalustoa tulee uudistaa niin, että se vastaa tulevaisuuden ympäristövaatimuksia. Uudistamiseen liittyvä rahoitus on myös turvattava.

Valtion tulee tukea toimivien ja luotettavien tietoliikenneyhteyksien rakentamista niille alueille, joille ne eivät markkinaehtoisesti rakennu. Valtion tulee myös taata toimivat puhelinyhteydet kaikilla saaristoalueilla.

Saaristojen tulee olla saavutettavia, mikä toimivien liikenneyhteyksien lisäksi tarkoittaa myös toimivia tietoliikenne- ja puhelinyhteyksiä. Saaristossa liikutaan veneillä, yhteysaluksilla, losseilla, lautoilla ja myös autoilla. Maantielosseilla ja –lautoilla tehtiin viime vuonna noin 1,3 miljoonaa ylitystä, yksityistielosseilla ja –lautoilla noin 200 000 ylistystä ja yhteysalusten kyydissä kulki noin 270 000 matkustajaa. Toimivan saaristoliikenteen, myös talviliikenteen, myötä elämä saaristossa on mahdollista. Liikkumisen saaristossa, myös joukkoliikenteen osalta, tuleekin olla sujuvaa ja vastata käyttäjien tarpeita.

Saaristoliikenne tulee nähdä osana liikenteen vihreää siirtymää. Erityisesti yhteysalusliikenteen kalusto on kirjavaa ja pääosin erittäin vanhaa. Yhteysalusliikenteen kalustoon onkin syntynyt merkittävä uudistamistarve.

Toimivat tietoliikenneyhteydet tasoittavat alueiden välisiä eroja ja digitalisaation kautta palveluiden saatavuus ja saavutettavuus paranevat. Verkon kautta asioiminen ja ostosten tekeminen eivät sido paikkaan.

Palvelut saaristolaisten saatavilla

  • Valtionosuutena jaettava saaristolisä takaa ja vakauttaa saariston peruspalveluiden saannin.
  • Tuetaan toimia, jotka mahdollistavat joustavat palvelut saaristolaisille sekä huolehditaan siitä, että hyvinvointialueiden palvelut ovat saaristolaisten saatavilla.

Saaristoisuudesta ja vesistöisyydestä johtuva rikkonaisuus aiheuttaa lisäkustannuksia palveluiden järjestämiseen ja ylläpitämiseen saaristoisissa kunnissa. Kuntien peruspalveluiden valtionosuutena myönnettävä saaristolisä on tärkeä lisä ja tuki saaristoaluiden peruspalveluiden ylläpidossa. Kuntien tuottamat lähipalvelut ovat tärkeitä saariston asukkaille, sillä samaan aikaan moni julkinen palvelu on muuttunut digitaaliseksi ja loitonnut entisestään saaristosta. Palveluiden ennakkoluulottomalla yhdistämisellä on kuitenkin mahdollista säilyttää palvelutaso hyvänä myös saaristoalueilla. Palveluiden yhdistämisen ja räätälöimisen lisäksi liikkuvilla palveluilla on mahdollista täydentää normaaleja palvelumuotoja.

Saariston työllisyys

  • Tuetaan toimia työvoiman sisäisen liikkuvuuden parantamiseksi ja edistetään kausityövoiman saatavuutta.

Monipuolinen elinkeinorakenne mahdollistaa toimeentulon saaristossa. Tietoliikenneyhteydet monipuolistavat saariston perinteisiä elinkeinoja, kuten kalastusta ja alkutuotantoa, sekä uudistavat elinkeinorakennetta luomalla edellytyksiä modernille ja verkottuneelle työlle ja yritystoiminnalle. Matkailutoimialan merkitys saaristossa kasvaa vuosi vuodelta. Toimialalle on ominaista työvoimatarpeen voimakas kausittainen vaihtelu, mikä näkyy myös saaristoalueilla työvoiman saatavuushaasteena.

Monipaikkainen elämäntapa vahvistaa saariston elinvoimaa

  • Mallinnetaan ja testataan monikuntalaisuuskokeilua.
  • Etätyö ja paikkariippumaton työnteko tulee huomioida paremmin lainsäädännössä.

Monipaikkainen elämäntapa vahvistaa uskoa saariston tulevaisuuteen. Kausiasukkaiden myötä saaristossa ei ole koskaan ollut niin paljon ihmisiä kuin saaristossa on nyt. Monipaikkaisen elämäntavan ja siihen liittyvän paikkariippumattoman työn edistäminen on saaristoalueiden elinvoimaisuuden vahvistamisen kannalta tärkeää. Paikkariippumaton rekrytointi mahdollistaa työnteon ja saaristoasumisen yhdistämisen. Ihmiset voivat tehdä töitä ja olla kotona useassa eri paikassa, mutta yhteiskunnan rakenteet eivät vielä tue / tunnista monipaikkaista elämäntapaa riittävän hyvin.

Saariston ainutlaatuinen ympäristö, luonto ja kulttuuri

  • Kestävyystarkastelu tulee vakiinnuttaa osaksi kaikkea saariston kehittämistoimintaa.

Ainutlaatuinen luonto on läsnä sekä meren että järvien saaristossa. Luonto sekä kulttuuri tekevät saaristosta erityisen paikan, joka tarjoaa hyvinvointia koko yhteiskuntaan. Hyvinvoiva ja puhdas vesistö on perusta saariston kehittämiselle. Hyvän elämän saaristo on mahdollista saavuttaa luontoarvoja kunnioittaen ja kestävän kehityksen periaatteet huomioiden.

Kriisinkestävät saaristoalueet

  • Saaristoalueiden ympärivuotinen asutus tulee turvata.
  • Huoltovarmuuden osalta tulee huomioida saariston erityispiirteet.

Muuttuneen maailmanpoliittisen tilanteen myötä myös saariston asema on tullut entistä tärkeämmäksi turvallisuuden näkökulmasta. On tärkeää, että saaristoalueet pysyvät asuttuina. Tämä koskettaa erityisesti meren ulkosaaristoa. Samalla on noussut esille huoli saariston huoltovarmuudesta, sillä alueet ovat muutoinkin hankalien yhteyksien päässä. Pelastuspalveluiden ja ensihoidon saavutettavuuden turvaaminen on tärkeää normaalioloissa, mutta erityisen tärkeää se on kriisiaikoina. Vapaaehtoistyöllä on tärkeä rooli saariston turvallisuuskysymyksissä.

Lisätiedot

  • Auri, Elina

    Johtava asiantuntija, pääsihteeri, saaristoasiain neuvottelukunta (SANK)

    Sähköpostiosoite: elina.auri@gov.fi
    Puhelinnumero: 0400 744 900