Kyläkauppojen tukikauden 2022–2023 arviointi on julkaistu
Tuoreessa raportissa arvioidaan mm. kyläkauppatuen käyttökohteita, kehittämistarpeita ja vaikuttavuutta. Osana arviointia toteutettiin kysely kyläkauppiaille ja kymmenen tapaustutkimusta.
Valtion kyläkauppatuen ensimmäinen kokeiluvaihe toteutettiin harvaan asutulla maaseudulla vuosina 2020-2021. Toisen kokeilukauden (2022–2023) aikana tuki ulotettiin kattamaan kaikki maaseutualueet.
Toisella kokeilukaudella tukea sai yhteensä 178 kyläkauppaa. Tukisumma oli keskimäärin noin 11 000 euroa kauppaa kohti. Avustuksen saajan tuli sitoutua tarjoamaan tukikauden ajan päivittäistavarakauppapalvelua sekä vähintään yhtä seuraavista palveluista: posti-, käteisnosto-, apteekki-, ja polttoainejakelupalvelu. Tuettu kyläkauppaverkko ulottuu koko maahan. Tukea saaneiden kyläkauppojen palvelualueilla asuu 142 000 ihmistä eli 2,6 prosenttia maan väestöstä.
Raportin mukaan kyläkauppatuen merkitys on erilainen eri intressiryhmille. Yhteiskuntapoliittisesti se turvaa vähittäiskaupan palvelujen saatavuutta ja kehittää kyläkauppoja monipalvelukeskuksina. Asiakkaille sillä on myös osallisuutta tukevaa merkitystä. Kyläkauppiaat mieltävät tuen toimintatukena. Kunnille se merkitsee asuinalueen vetovoimaisuuden säilymistä sekä joukko- ja asiointiliikenteen järjestämistarpeen vähenemistä.
Raportissa todetaan, että kyläkauppatuki on liki ainoa kyläkaupoille ja/tai niiden toiminnan kehittämiseen suunnattu tuki-instrumentti. Se on tasasummainen ja toimintatuen tyyppinen, joten sillä ei voi vastata esimerkiksi investointitarpeisiin. Arvioinnissa ehdotetaan kyläkauppatuelle erilaisia kehittämismalleja Ruotsin ja Norjan tukijärjestelmien perusteella.
Palvelutarjonnan keskittyminen keskuksiin näkyy kyläkauppojen määrän vähentymisenä Suomessa. Kyläkauppoja oli vuonna 2002 vielä 704, mutta vuonna 2022 jäljellä oli enää 177. Kyläkauppatuki vakinaistettiin helmikuussa 2023.
Tutustu arviointiin: