EU:n uudet strategiat avaavat mahdollisuuksia saarille ja rannikkoyhteisöille

Konferenssin avannut Kyproksen presidentti Nikos Christodoulides muistutti saaristo- ja rannikkoalueiden suuresta merkityksestä Euroopalle. Saarilla asuu noin 17 miljoonaa EU-kansalaista ja rannikkoalueilla noin 95 miljoonaa ihmistä. Saaristoalueita on 17 jäsenvaltiossa ja rannikkoa peräti 22 jäsenvaltiossa. Kyse ei siis ole marginaalisista alueista, vaan huomattavasta osasta Euroopan väestöä, taloutta ja kulttuuriperintöä.

Ensimmäistä kertaa omat strategiat saarille ja rannikkoyhteisöille

EU:lla ei ole aiemmin ollut erillisiä strategioita saarille tai rannikkoyhteisöille. Strategiat tunnistavat ensimmäistä kertaa näiden alueiden erityispiirteet, haasteet ja mahdollisuudet osana EU:n aluekehitystä.

Komission mukaan tavoitteena on vapauttaa saarten ja rannikkoalueiden pitkän aikavälin potentiaali parantamalla yhteyksiä, vahvistamalla puhtaan energian ratkaisuja, kehittämällä paikallisia elinkeinoja sekä vastaamalla väestörakenteen muutoksiin. Ajatuksena on kääntää maantieteellisistä erityisolosuhteista johtuvat haasteet uusiksi mahdollisuuksiksi.

Strategioiden pohjana oleva selvitys osoittaa, että Euroopan saarilla on hyvin erilaisia lähtökohtia. Toisaalta joukossa on suuria ja nopeasti kasvavia alueita, mutta valtaosa saarista on pieniä. Noin 60 prosentilla Euroopan saarista asuu alle tuhat asukasta. Samalla monet saaret kamppailevat samankaltaisten ongelmien kanssa riippumatta siitä, sijaitsevatko ne Välimerellä, Atlantilla vai Itämerellä.

Saarten yhteiset haasteet

Saarille ovat tyypillisiä korkeammat kustannukset ja heikompi saavutettavuus kuin mantereella sijaitsevilla alueilla. Pitkät etäisyydet, riippuvuus lautta- ja lentoliikenteestä sekä rajalliset markkinat nostavat sekä asukkaiden että yritysten kustannuksia.

Komission taustaselvityksissä puhutaan saaristoisuuden kustannuksista, jotka voivat vastata jopa 7–36 prosenttia alueen bruttokansantuotteesta asukasta kohden. Kuljetuskustannukset voivat olla moninkertaisia verrattuna manneralueisiin, mikä heikentää yritysten kilpailukykyä ja vaikeuttaa palvelujen järjestämistä.

Taloudellisten haasteiden lisäksi moni saari kärsii väestön vähenemisestä ja ikääntymisestä. Nuoret muuttavat usein opiskelun tai työn perässä pois, samalla palvelujen ylläpitäminen vaikeutuu. Myös asuntojen saatavuus on kasvava ongelma erityisesti matkailualueilla, joissa loma-asuntojen ja lyhytaikaisen vuokrauksen kysyntä nostaa asuntojen hintoja.

Ilmastonmuutos tuo omat haasteensa erityisesti saarille ja rannikkoalueille. Monet alueet ovat riippuvaisia tuontienergiasta, sähköverkot ovat haavoittuvia ja sään ääri-ilmiöt lisäävät riskejä. Lisäksi vesihuollon ja jätehuollon ratkaiseminen on monilla saarilla erityisen vaativaa.

Neljä painopistettä saaristrategiassa

EU:n saaristrategia rakentuu neljän keskeisen teeman ympärille.

1. Saavutettavuus, kilpailukyky ja innovaatio
   
   Saarien kehittämisen lähtökohtana on eristyneisyyden vähentäminen. Jäsenvaltioita kannustetaan turvaamaan ympärivuotiset ja luotettavat lauttayhteydet sekä edistämään satamien, lentokenttien ja liikenteen sähköistämistä. Samalla korostetaan digitalisaation merkitystä sekä uusien yritysten ja innovaatioiden tukemista.
   
   
2. Energiaomavaraisuus ja ilmastonkestävyys
   
   Saarilla on huomattava potentiaali uusiutuvan energian tuotannossa. Strategian tavoitteena on vahvistaa energiaomavaraisuutta, vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lisätä uusiutuvan energian käyttöä. Samalla painotetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, rannikkoalueiden suojelua, vesivarojen kestävää käyttöä sekä kiertotalousratkaisujen kehittämistä.
   
   
3. Elinvoimaiset yhteisöt ja hyvä elämänlaatu
   
   Kolmas painopiste liittyy ihmisiin. Strategian tavoitteena on varmistaa, että saarilla asuvilla on mahdollisuus laadukkaisiin palveluihin, koulutukseen, terveydenhuoltoon ja liikennepalveluihin. EU korostaa erityisesti nuorten asemaa, työpaikkojen luomista sekä kohtuuhintaista asumista.
   
   
4. Turvallisuus ja kriisivarautuminen
   
   Muuttunut geopoliittinen tilanne on nostanut saarten strategista merkitystä. Saarilla on tärkeä rooli huoltovarmuudessa, merialueiden valvonnassa, energiaverkoissa ja liikennejärjestelmissä. Strategiassa tavoitteena on lisätä saarten kykyä selviytyä luonnonkatastrofeista, häiriötilanteista ja turvallisuusuhista.

Parempaa tietoa pienistä saarista

Erityisen tärkeä viesti Suomen ja Ruotsin saaristoille liittyy tiedon tuottamiseen. Monet pienet saaret jäävät nykyisissä tilastointijärjestelmissä näkymättömiksi, koska EU:n käyttämät aluejaot ovat liian suuria kuvaamaan niiden todellista tilannetta.

Uudessa strategiassa korostetaan tarkemman, myös NUTS3-tasoa pienemmän alueellisen tiedon keräämistä. Tavoitteena on varmistaa, että pienten saarten tarpeet tunnistetaan paremmin päätöksenteossa ja rahoituksen suuntaamisessa.

Lisäksi komissio aikoo jatkossa arvioida aiempaa systemaattisemmin, millaisia vaikutuksia uusilla EU-aloitteilla on saarille. Tätä kutsutaan saarivaikutusten arvioinniksi eli island proofing -menettelyksi.

Suomen saaristo mukana eurooppalaisessa keskustelussa

Finlands öar – Suomen saaret ry:n toiminnanjohtaja Erika Englund osallistui konferenssissa paneelikeskusteluun, jonka teemana oli EU:n saarten potentiaalin hyödyntäminen. Keskustelussa olivat mukana myös Kreikan saariasioista vastaava ministeri Stefanos Gkikas, Korsikan aluekokouksen puheenjohtaja Marie-Antoinette Maupertuis sekä Gotlannin aluejohtaja ja CPMR:n puheenjohtaja Filip Reinhag.

Keskusteluissa nousi esiin se, että saarilla eri puolilla Eurooppaa kohdataan pitkälti samoja haasteita. Väestökehitys, palvelujen saatavuus, saavutettavuus, asuminen, energia ja varautuminen yhdistävät niin Välimeren saaria kuin Suomen saaristoakin.

Englund korosti puheenvuorossaan, että saariston kehittämisen keskiössä on oltava ihminen. Kestävä kehitys ei tarkoita pelkästään infrastruktuuria, liikennettä tai energiainvestointeja, vaan ennen kaikkea mahdollisuuksia asua, tehdä työtä, yrittää ja perustaa perhe myös saaristossa.

Yhteinen tavoite: elinvoimaiset saariyhteisöt

Pafoksen konferenssi osoitti, että saaret ja rannikkoyhteisöt ovat nousseet aiempaa vahvemmin osaksi EU:n aluekehityspolitiikkaa. Uudet strategiat tarjoavat yhteisen kehyksen, jonka avulla voidaan vastata sekä yhteisiin että aluekohtaisiin haasteisiin.

Suomen saaristolla on paljon annettavaa eurooppalaiseen keskusteluun esimerkiksi ympärivuotisen asumisen, saaristoliikenteen ja paikallislähtöisen kehittämisen osalta. Samalla tiiviimpi yhteistyö muiden eurooppalaisten saarialueiden kanssa tarjoaa mahdollisuuden oppia uusia toimintamalleja ja vahvistaa yhteistä vaikuttamistyötä.

Lopulta strategioiden tavoite on yksinkertainen mutta kunnianhimoinen: varmistaa, että Euroopan saarilla ja rannikkoyhteisöissä on jatkossakin mahdollista elää, työskennellä, yrittää ja rakentaa tulevaisuutta kestävällä tavalla.

Teksti ja kuva

Erika Englund, Finlands öar – Suomen saaret ry

Pia Prost, Skärgårdarnas Riksförbund (SRF)

Hanna-Mari Kuhmonen, saaristoasiain neuvottelukunnan sihteeristö, maa- ja metsätalousministeriö

Lisätietoa

EU strategy for islands

EU strategy on resilient, prosperous and liveable coastal communities

Artikkeli ja konferenssin taltiointi: The European Commission's strategies for islands and coastal areas were presented during high-level conference in Cyprus