Saariston tulee olla askel edellä

Jalat vedessä

Kiinnostus saaristoa kohtaan on viime kuukausina ollut erityisen suurta. Nyt meidän täytyy uusin silmin nähdä ja kohdata mahdolliset trendin tuomat haasteet. Muutto saaristokuntiin, ja ylipäänsä vilkkaampi liikenne saaristossa, asettaa palveluille – ja saaristokunnille – uusia vaatimuksia.

Kiinnostus saaristoa kohtaan on viime kuukausina ollut erityisen suurta. Vallitsevan koronaepidemian aikana saaristo on tuntunut turvalliselta ja varmalta vaihtoehdolta monille suomalaisille. Jo keväällä monet päättivät eristäytyä mökille ja työskennellä etänä sieltä käsin. Koska suunnitellulle ulkomaanmatkalle ei ole voinut lähteä, olemme laajemmin matkustaneet omassa kotimaassa, saaristo suosittuna kohteena. Tämän ansioista saaristo on ollut suositumpi kuin koskaan.

Muutama viikko sitten saatoimme myös lukea varovaisia arvioita koskien lisääntynyttä muuttoa eräisiin saaristokuntiin. Koronavirus näyttää jossain määrin heikentäneen yhteiskuntamme vahvoja kaupungistumistrendejä. On liian varhaista sanoa, onko muuttoliike saaristokuntiin epidemian aiheuttama trendi. Mutta huolimatta siitä, onko ilmiö pysyvä vaiko vain tilapäinen, tuntuu se iloiselta uutiselta saaristolle. Nyt meidän täytyy uusin silmin nähdä ja kohdata mahdolliset trendin tuomat haasteet. Muutto saaristokuntiin, ja ylipäänsä vilkkaampi liikenne saaristossa, asettaa palveluille – ja saaristokunnille – uusia vaatimuksia.

Kuluneen vuoden aikana Saaristoasiain neuvottelukunta on mm. työstänyt ensi syksynä julkaistavan uuden saaristopoliittisen ohjelman. Päivitetty ohjelma käsittelee monia saariston tänä päivänä kohtaamia haasteita. Nostamme siinä esiin mm. lasten ja nuorten elinolot saaristossa, mahdollisuudet paikasta riippumattomaan työskentelyyn, joustavat työolot, hyvien palvelujen ylläpidon ja – ennen kaikkea – yhteydet, yhteydet ja vielä kerran yhteydet.

Mielekkäät vapaa-ajanharrastukset ovat oleellinen osa lasten ja nuorten arkipäivää. Miten turvata ne parhaalla tavalla saaristossa? Etätyön mahdollistama joustavuus on edistänyt pidennettyjen mökkiviikonloppujen yleistymistä. Monien nykyisten mökkien muistuttaessa yhä enemmän omakotitaloja kulutetaan ”kesämökkikunnassa” aikaa jopa vuoden ympäri. Koko kunta hyötyy tällöin siitä, että peruspalvelut, kuten jätteiden käsittely, tiestön ylläpito ja terveydenhoito, mitoitetaan todelliseen asukasmäärän mukaan. Ottamamme digitaalinen jättiharppaus on avannut silmämme näkemään, että palveluja voi tuottaa yhtä hyvin niin maalta ja saaristosta kuin kaupungeista käsin. Saaristokunnille on avautunut kultainen mahdollisuus älykkäiden digitalisten ratkaisujen avulla houkutella uusia asukkaita. Jotta saaristo todella kykenisi houkuttelemaan uusia nuoria asukkaita on uskallettava ryhtyä palvelujen tarjonnassa digitalisiin pilottiprojekteihin.

Saariston vilkastunut elämä asettaa uusia vaatimuksia yhteyksille. Toimivat yhteydet ovat ja ovat aina olleet erittäin tärkeitä saaristossa. Tämän päivän digitalisoituneessa maailmassa kyse ei enää ole pelkästään toimivasta lauttaliikenteestä, vaan myös toimivista ja nopeista verkkoyhteyksistä. Markkinointimielessä saaristoidylli kauniine meri- tai järvimaisemineen tulee aina toimimaan, mutta jos todella haluamme panostaa muuttoon saaristoon, tulee työnteolle saaristossa ja saaristosta käsin olla todelliset edellytykset. Tosiasia on, että kehittyneet digitaaliset työvälineet voivat luoda uutta eloa maaseudullemme ja saaristoomme. Kasvanut kiinnostus saaristokulttuuria kohtaan ei pelasta saaristoa. Saariston pelastaa mahdollisuus tehdä töitä ja saada palveluja modernin korkeateknologian avulla omalle terassille, rantamökille tai laiturille.

Kirjoittaja on saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja.

  • Sandra
    Bergqvist, Sandra

    SANK:in puheenjohtaja, kansanedustaja RKP

    Sandra Bergqvist on RKP:n kansanedustaja, varapuheenjohtaja ja maatalousyrittäjä Nauvosta. Hän on toiminut saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana vuodesta 2019.