Merenkurkun saaristossa voi kokea jääkauden aiheuttaman maankohoamisen parhaiten maailmassa

Saltkaret, Mustasaari

Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luonnonperintökohde kansainvälisellä Unescon maailmanperintölistalla. Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkearannikko muodostavat ainutlaatuisen paikan nähdä omin silmin viimeisimmän jääkauden aiheuttamat vaikutukset.

Maankohoamisen voi havaita ihmisiän aikana

Matalavetinen ja kivikkoinen Merenkurkun saaristo on saanut Unescon arvostetun maailmanperintöstatuksen, sillä alueella voi nähdä parhaiten maailmassa viimeisimmän jääkauden vaikutukset. Jääkaudella mannerjää painoi maankuorta niin, että se kohoaa yhä nykyäänkin kohti edellisiä mittojaan. Luotojen ja saarien kohoaminen merestä kahdeksan millimetrin vuosivauhdilla tarkoittaa, että rantaviivan siirtymisen pystyy havaita ihmisiän aikana. Jääkauden merkit voi nähdä upeasti esimerkiksi Saltkaretin näkötornista Mustasaaren Svedjehamnissa. Näkötornista avautuu maisema merelle, jossa esiintyy tiheänä symmetrisiä De Geer –moreeneja.

Saariston ainutlaatuinen luonto

Maankohoamisen myötä Merenkurkun saaristossa voi kohdata ainutlaatuisen luonnon. Esimerkiksi fladat ovat maankohoamisrannikon uniikkeja laguuneja, jotka muodostuvat meriyhteyden katketessa ja merenlahden kuroutuessa kiinni. Fladojen pinnan alla on vedenalaisia viidakkoja, joissa uiskentelee ahvenia, särkiä, haukia ja säynäviä hapsi- ja ahvenvidan sekä ärviän keskellä. Fladoja ja niistä myöhemmin syntyneitä kluuvijärviä voi löytää esimerkiksi Vöyrille kuuluvista Mikkelinsaarista.

Merenkurkun saaristo on mosaiikkimainen, sillä se muodostuu tuhansista erikokoisista saarista. De Geer –moreenit ja Ribbed –moreenit ovat ainutlaatuisia jääkautisia muotoja, jotka ovat syntyneet jäätikön vaikutuksesta.

Merenkurkun saaristoa kutsutaan lintuharrastajan paratiisiksi, sillä siellä tavataan yli kolmesataa eri lintulajia. Moni alueen saarista sijaitsee linnustonsuojelualueella, ja saaristo muodostaakin pesimäalueen monelle uhanalaiselle lajille.

Maailmanperintökohteen markkinointi

Mustasaaren kunnanjohtaja Rurik Ahlbergin mukaan maailmanperintöstatuksen saaminen on vaatinut oikean lähestymistavan etsimistä. Hän sanoo Merenkurkun saariston olevan vielä suhteellisen ”näkymätön”. Ahlbergin mukaan tämä on osin tietoinen valinta, sillä alueen toimijat ovat halunneet luoda kestävän pohjan alueen myymiselle ja markkinoinnille. Alueen toimijat ovat keränneet yhteen tietoa maailmanperintöalueesta, jota jaetaan kotisivujen, kirjastojen ja maailmanperintöportin välityksellä.

Ahlberg sanoo, että mahdollisuuksia maailmanperintöalueen markkinoimiseksi on paljon. Mahdollisuudet liittyvät esimerkiksi alueen tuotteistamiseen sekä story-telling –osaamisen ja ympärivuotisuuden kehittämiseen. Ahlbergin mukaan myös alueen historiassa ja sen tarinoissa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

Portti maailmanperintöalueelle

Tänä vuonna avattu Maailmanperintöportti toimii nimensä mukaisesti porttina maailmanperintöalueelle. Portti sijaitsee Raippaluodon sillan kupeessa, maailmanperintöalueen rajalla. Maailmanperintöportilla vierailija saa vinkkejä maailmanperintöalueen kohteista ja pääsee tutustumaan Merenkurkun saaristoon. Maailmanperintöportin yhteydessä toimii kahvila ja ravintola.

Kuten maailmanperintöportilla voi huomata, Merenkurkun saaristossa on paljon nähtävää ja koettavaa. Veneretki ulkosaaristoon, vaellus kauniilla luontopolulla, meren antimia paikallisessa ravintolassa tai yö autiotuvassa ovat vain muutamia esimerkkejä Merenkurkun tarjoamista mahdollisuuksista. Maailmanperintöalueella sijaitsee esimerkiksi vuoden 2018 kotimaiseksi matkailuyritykseksi palkittu Kalle’s Inn, jossa on mahdollisuus yöpyä siellä, ”missä tie päättyy ja meri aukeaa”.

Lähteet:

Kalle’s Inn 2019. Saatavissa 22.7.2019: http://www.kallesinn.com/etusivu.

Vaasan seutu 2019. Saatavissa 23.7.2019: https://vaasanseutu.fi/vaasan-seutuinfo/vaasan-seudun-luonto/ainutlaatuinen-merenkurkun-saaristo/.

Visit Vaasa 2019. Saatavissa 19.7.2019: https://beta.vaasa.fi/koe-ja-nae/merenkurkku/.

  • Laura
    Latvakoski, Laura

    Aluetieteen opiskelija, Vaasan yliopisto

    Kiinnostuksen kohteina mm. paikkaperustainen aluekehittäminen ja kestävä kehitys. Laura toimi korkeakouluharjoittelija maa- ja metsätalousministeriössä kesällä 2019.