Ammattina kalastaja

Meri ja kalastus on vetänyt Kimiä puoleensa pikkupojasta asti. Ensimmäinen venekin oli ostettuna jo 13 -vuotiaana, jotta pääsisi helpommin vesille ja kalaan. Innokas kalamies ei silloin vielä uraansa valinnut, mutta ajatus ammattikalastajasta jäi itämään. Vuosien mittaan tunne ammatinvalinnasta vahvistui ja kun opinnot Ahvenanmaalla olivat valmiit ja kotisaarelle jälleen palattu, oli päätös valmis:

”Ajattelin, että on aika yrittää elättää itsensä pelkästään kalastamisella. Tähän asti se on sujunut oikein hyvin."

Kalastajan arki ja vuosi

Kaikki päivät ovat erilaisia, mutta yleensä Kimin päivä alkaa aamulla neljän-viiden aikaan verkkojen laskemisella. Auringon noustua palataan nostamaan verkot. Kalasaalista ja verkkojen määrästä riippuen aikaa tähän kuluu enemmän tai vähemmän.

”Kun verkot ovat ylhäällä, ajan kotiin fileeraamaan kalat. Tai nyt naapurikylään, sillä olen vasta rakentamassa omaa kalanjalostushallia."

Pääosa kalasaaliista fileoidaan ja savustetaan myytäväksi. Jälleenmyyjä ostaa kaikki kalastetut kalat, mutta ensisijaisesti Kim kalastaa siikaa, ahventa, lohta ja haukea. Viime vuosina myös kuhan määrä on lisääntynyt kotivesillä. Yksityisasiakkaat kysyvät eniten ahvenfileitä, lohta ja siikaa.

Kalastajan arjessa näkyy myös vuodenaikojen ja vuosien vaihtelu. Esimerkiksi viime talvet ovat olleet huonoja kala- ja jäätalvia, jolloin ei ole pahemmin kannattanut pyytämäänkään lähteä. Muuten keväisin kalastetaan siikaa kunnes lohiaika koittaa, kesä on ahvenen aikaa ja syys-talvella kalastetaan vähän kaikkea.

”Kaiken kaikkiaan saaliit vaihtelevat vuosittain, sillä joku vuosi ahvenia on paljon, toisena taas siikaa. Vaikea arvioida keskimääräistä vuosisaalista.”

Harvojen unelma-ammatti

Ammattikalastajien määrä on vähentynyt ja keski-ikä on korkea. Yksi selitys Kimin mukaan on se, että monelle täysipäiväisesti aloittavalle kalastus on ollut suuri harrastus jo aiemmin. Tunnetaan työn haasteet ja tiedetään tuloja syövät hylje- ja merimetso-ongelmat.

”Ei uskalleta panostaa pelkästään kalastukseen, koska se tuntuu epävarmalta tulojen ja työaikojen suhteen. Valitaan mieluummin varmempi vaihtoehto.”

Joskus päivä voi kestää aamuneljästä iltayhdeksään ja toisinaan tuuli estää merelle menemisen, mutta silloinkin riittää tekemistä pyydysten ja varusteiden huoltamisessa. Vapaata ammattikalastajalla on harvoin. Mutta kun sitä on, viettää Kim aikaa perheen ja metsästyksen parissa. Ja kun on uskaltautunut ammattiin, saa siltä myös paljon:

”Parasta on, että voi itse valita mitä ja miten tekee joka päivä. Samoin kevät, kun voi taas laskea veneen vesille: se tuntuu aina uudelta alulta.”

Miltä tulevaisuus näyttää?

”Päätoimisesta kalastuksesta tulee mahdotonta, jos ympäristöjärjestöt ja valtion viranomaiset rajoittavat kalastajien oikeuksia entisestään muuttamalla verkkojen silmäkoon minimiä ja saaliskalojen alamittoja sekä olemalla puuttumatta hylje- ja merimetso-ongelmiin."

Tämä johtaa Kimin mukaan satunnaiseen sivutoimiseen kalastukseen ja sen myötä kotimaisen kalatarjonnan vähenemiseen. Jotta ammattikalastus voisi jatkua ja useampi nuori aloittaa kalastuksen, tulisi päättäjien kuunnella tutkijoiden ja asiantuntijoiden ohella nykyistä enemmän myös päivittäin vesillä olevia kalastajia.

Kim Sundén oli kertomassa yrittäjän arjesta Saaristopolitiikan iltapäivässä Maalahdessa 15.11.2021. Tilaisuus oli saaristopolitiikan aluekiertueen ensimmäinen etappi.

Teksti: Sami Tantarimäki ja Aino Tuohiluoma

Kuvat: Kim Sundén